EeroSippola

Kotimaisen ruoan siemenet peltoon.

 

On touonteon aika.

Vielä löytyy ruokakaupan hyllyiltä kotimaassa tuotettua jokapäiväistä leipää, maitoa, lihaa, juustoa ja  kaljaakin, kun viljelijät pistävät peltojaan pölisemään ja uskovat ammattinsa tulevaisuuteen.

Mahdoton tehtävä.

Ei maha mittään! Vaadimme maajussilta mahdotonta. Vaadimme, että hänen on tuotettava maailman parasta, puhtainta ja terveellisintä ruokaa. Emme kuitenkaan ole valmiita maksamaan siitä tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa. Eli vaadimme mahdotonta.

Mahdottomasta mahdollista.

Jotta mahdottomasta tulisi mahdollista, on - kaikkialla Euroopassa - päätetty, että maksetaan maajussille ns. maataloustukena se osa ruoan hinnasta, jota emme suostu hänelle tavaran hinnassa maksaamaan. Eli, maataloustuki ei ole tukea viljelijöille, vaan se on tukea kaikille syöjille. Sillä alennetaan ruoan hintaa. Viljelijä ei tästä järjestelmästä tykkää. Tottakai hän ottaisi mieluummin tuotteestaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan.

Mitä - kotimaisen ruoan lisäksi - ns. maataloustuella saadaan?

Tottakai on oikeutettua kysyä, miksi ruoan tuottamista pitää tukea ja mitä tuella saadaan, tai mitä se mahdollistaa. Maksajien pitää saada tietää, onko uhraus kotimaiseen ruokaan ja ruokaketjun hengissäpysymiseen kohtuullinen vai menevätkö tukieurot kankkulan kaivoon. Sitäkin saa kysyä, onko kotimaisella ruoalla lisäarvoa. Varmasti on pohtimisen paikka, ovatko elintarviketalouden sadattuhannet työpaikat säilyttämisen arvoisia. Sitäkään ei pidä moittia, jos joku kysyy, että kannattaako maaseutua pitää väkisin asuttuna ja mitä esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukille merkitsee maaseutumaisema, elävä kylä, kyläkauppa tai huoltoasema tien varressa jne.

Lopetetaanko tuki?

Ilmeistä on, että sitä ei lopeteta, koska se tietäisi ruoan hinnan rajua nousua ja paljoa muuta.

Mitä muuta se tietäisi - tässäpä jokunen esimerkki

Jos tuet lopetettaisiin, mutta kustannukset pysyisivät ennalllaan.

1) valtaosa 50.000 maatilasta ajautuisi konkurssiin ja maatalouden velat kaatuisivat yhteisesti hoidettaviksi

    - jos tilalla on keskim. 4 hengen perhe, asia koskisi 200.000 hengen porukkaa

2) kotimaisesta elintarvikeketjusta katoaisi satojatuhansia työpaikkoja

3) työttömyys nousisi ennätyslukemiin, samoin työttömyyskustannukset

4) työttömyyden aiheuttama tuotannon menetys olisi kymmeniä miljardeja

5) saattaisi olla vaikea löytää ulkomaisen ruoan ostamiseen tarvittavat miljardit eurot (elintarvikekaupan arvo Suomessa 2015 noin 13,3 miijardia euroa)

Eikä siinä varmaankaan kaikki...

Olisiko ajatushautomoilla aihetta ajatella?

***

Jaksamista ruoantuottajille ja ymmärtämystä ruoan syöjille.

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Leipäviljassa on vain pieni osa kotimaassa tuotettua.

Käyttäjän EeroSippola kuva
Eero Sippola

Jep!
Rukiin viljely ei ole kaikkein helpointa hommaa. Riskit ovat suuret eikä hintakaan juuri motivoi. - Vahinko.

Toimituksen poiminnat